lauantai 16. helmikuuta 2013

BJJ Joukkue-SM

Tästä se lähtee. Jumppavihkon ensimmäinen mobiilipäivitys.
Kisapaikale sen jäläkeen ku oot istunu kuussattaa kilsaa autosa. Kello soinu nelijän jäläkeen aamusta ja tien päälä ollu vielä paha onnettomuus, jonka takia jouvuttiin puolen tunnin kiertotiele. Ei kiva. Mut kiva oli mennä kisaamaan! :)

Oman tiimin joukot yhteen ja pukutsekkiin . Käytiin kattoon heti alakuun, et kaikkien puvut on kunnosa. Siitä takasin ja lämpöjä ottaan. Pikkasen buusterihörppyä samala.

Riihimäen urheilutalon alakertaan pukukoppikäytäväle alottaan lämpöjä. Takin alla huppari ja lyhythianen rässi, pääsä pipo ja jalasa villasukat sekä lenkkarit. Hyvä musa piti ajatukset kasasa koko ajan.. Mieltä piristi Ystäväni Lohijiin viesti, jonka sain lämpöjen aikana. Sen jälkeen oli hyvä mieli eristää puhelin ulukomaailmasta ja keskittyä vain matsaamiseen ja siihen valmistautumiseen.

Hyvät juoksulämmöt niin et kylymä roppa meni heti epämukavuusalueele. Sykkeet nousi hyvin ja pikkasen kevyempää pallauttelevaa hölökkää ja yläropan verryttelyä. Sitte uuestaan spurttia ja poloviennostojuoksua. Vielä muuta perusjuoksuaskelkuvioo ja siitä kattoon takas yläkertaan mikä sielä on tilanne. Ei hätiä mitiä, joten toinen huppari vielä takin pääle, et lämmöt varmasti kestää. Kaverin laippoja rutisteleen, et saa forkut kuumiksi ja sit vielä muuten lämmitin kädet hyvin. Niskoille kiikkumista ja hyvät venyttelyt. Sitte pitiki mennä valamistautuun. Kaikki valamistavat toimet ehin tehhä huolela ja rauhasa. Lämpöjen ajotus ei ois paremmin voinu osua kohalleen! Huppari ja rässi pois takin alta sekä pipo pois päästä. Vetskarihuppari vielä takin pääle pitämään lämpöjä ja pukutsekkijonoon oottaan matsialueele pääsyä. Toimitsija muisti meijät ja päästi heti läpi. Kohta mennään!

Matsijärjestys oli tarkkaan mietitty ja olin ite kolomantena viiestä. Pari matsia ensin ja sit oma vuoro. Tilanne siinä vaiheesa 1-1. Huppari, villasukat ja lenkkarit pois, nyt se alakaa. Fiilis oli huippu hyvä ja luottavainen. Olo oli levollinen ja rauhallinen niinku koko valamistautumisen ajan. Olin päättäny keskittyä matsin alakuun huolela. Viimeksi matsi tuntu alakavan niin joutuin, et nyt päätin ottaa vielä tarkemmin.

Nopsaan kripit kiini ja kattelin toisela käelä jalan hakua tai vastaavasta suosikki alasvientiä. Kaveri poimi nopsaan multa sinkun kiini mut sain purettua sen hyvin ja nopeesti ilman ylimääräistä jännitystä. Sit kaveri sai hyvän kripin mun vappaan käen hiasta, toinen mun käsi oli edelleen samasa kripisä koko ajan kiini. Brunon opein puokkasin sillä suuttia. Kattelin heittopaikkaa ja kaveri koitti syöttää katon kautta vientiä. En tarttunu, koska toinen oli selevästi lyhempi ja ois kerenny ensin. Sit kaverila petti pokka ja ku matsia oli menny reilu minnuutti, ni päätti vettää halfiin. Virhe!

Sain heti rauhotettua hyvin tilanteen ja pääsin pellaan täysin ommaa peruspeliä siitä. Kaveri kylellään alla ja mulla niislaidin paikka. Ehti kuitenki punoa mun vyön pään reiden alta kiini. Otin hiakripin ja painoin ylemmän hartian alas. Rauhottelin sen sätkimistä ja hain tosi hyvän peissin. Sit vaihoin ristikaulukseen ja painoin nyrkin mattoon. Jukkiksen ohojeet kuulu hyvin, samoin Miikkaan neuvot tiimin puolelta. Ehin kattoo kellon ja pistetaulun, varmistin ettei kaverile tullu etua, tuomareista ei aina tiiä.. Sitte töihin. Koitin rimpuila jalakaa kaikin keinoin ulos. Usseempaan kertaan koitin kantapäälä purkinavvaajaa avuksi ja kerran koitin käelä kans. Sillon kaveri koitti parannela vappaan käen asemia ja hakkee krippiä. Hain sen käen takasi haltuun. Luotin täysin mun positioon ja vempauttelin ja rimpuilin jalakaa. Jumisa oli! Kellua ehin kattoo parriin kertaan välilä ja koitin kaikki kikat maan ja taivaan väliltä. Tilanne on mulle jokapäiväistä reeneisä. Mut se vyö oli esteenä. Tiesin et on tiukka tilanne ja pelasin joukkueele. Koitin syöttää kaverile paikkaa sviippiin et pääsisin sillon ohi ja se syötti mulle ohitusta sviipatakseen. Oli semmosta hermopeliä ja tunsin hyvin persauksissani kaikki kaverin lantion liikkeet, joten mun oli helppo kontrolloida tilannetta. Olin aktiivinen päälä ja luotin et voitan sillä jos mennee tuomarin päätettäväksi. En lähteny loikkiin toisele puolele ja riskeeraan tilannetta ku pelasin tärkeestä voitosta. Lopusa laitoin kuitenki viimisen vajjaan minnuutin aikana kaiken pelliin ja kaveriki avas vähän. Pääsin melekein ohi mut toinen sai pallautettua halfin. Sitte painetta ja lähin menneen ohi. Just sillon kaveri pomppas ylöspäin ja koitti ajjaa pääle. Jäin polovilleen kilippariin kaverin etteen ja samasa loppu aika. Tuomarile ja oma käsi ylös. Tilanne 2-1 meile. Tiukan kisan jäläkeen meijän tiimi hävis 2-3 ja matka loppu ekale kiekale.

Lopputulemana omasta suorituksesta. Oon tosi tyytyväinen lämpöihin ja niitten ajotukseen. Muu valamistautuminen meni kisapaikala hyvin. Matsisa pääsin pellaan omala vahavuusalueela vain pisteet jäi tulematta mikä jäi kaiveleen. No joskus se on näin. Olo matsin aikana oli rauhallista ja asiallista. Kaikin puolin äärimmäisen positiivinen kokemus, joka ruokkii reenaamaan entistä kovempaa. Kiitollisena voin tuumata et oma jiujitsu on menny isosti etteenpäin kuukauen takasista kisoista. Siitä kiitos kuuluu loistavile valamentajile ja huipuile reenikavereile. KIITOS!

Tiimin osalta voin ylpeänä todeta, et joka jätkä paino tosissaan töitä ja jakso tsempata loppuun asti. Onnellinen mieli myös siitä, et kaikki pääsi matsaamaan! :) Kiitos Tikki-Miikka, Härkä-Sami, Nikinho ja Marko!

Klubin toinen tiimi Älexx, Roosteri, Karpo, PRJ ja Arttuzinho voitti kultaa omasa sarjasaan. Onnea Suomenmestareile!

Ps. Täsä autosa istuesa oli aikaa kirjotela tavallista pitempi teksti. Matkala ollaan vielä tovi ja tästä tullee vuorokauen mittanen reissu.. :D

3 kommenttia:

  1. Mageestihan teillä sitten meni kisat. Ja hyvää kokemusta tarttui. Huh, on nämä raportit vaan mukavaa luettavaa... :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jay, se sun viesti tuli just oikeeseen aikaan ja sillä oli tosissaan positiivinen buustaava vaikutus. Iisin tahtiin pääsin näyttään kaverile Juputsun iloa! :)

    Tää ploki on hyvä keino purkaa ajatukset ja tunteet omasta tekemisestä tulevaa varten. Nöyrin mielin opintietä etteenpäin. Mä niin ootan, et sun kans päästään yhesä kisahommiin, tuuhan pian takasin!! 27 tuntia vierähti sammoila silimilä mut reissu oli sen arvonen...

    VastaaPoista
  3. Mukavaa, jos pystyin piristämään. :) Otahan nyt lepiä sopivasti ja sitten taas mursuamaan. Itekki saatan pe-su välillä käydä huoltohommissa klubilla, joten ehkä näkyilläänkin piakkoin.

    VastaaPoista