torstai 28. helmikuuta 2013

Perustekemisen äärelä

Parin päivän sapatti takana ja pirteenä kohti illan nujuja.. Jukkis Diaz kiskas reenit. Aluksi juoksu ja temppulämmöt, josta pystyrillin ja mattotekun kautta painimaan. Pystyn otin Jukkiksen kans ja tipsejä sateli, eli parannettaa on reilusti. Sitte mattohommelit Silta-Jarin kans. Mahtavia vinkkejä sateli siltäkin osin ja puolenkymmentä pientä fiilistely detskua poimin tehesä millä saa kontrollia parannettua ja pelattua positiota varmemmin..

Sparrit 30 minnuuttia 3+3 Jarin ja Jonin kans. Ommaa tekemistä jonku verran mut parannettavaa on yhä ja aina enemmän. Huomas et pikku preikki teki hyvvää ja tekeminen oli äärimmäisen rentua, ihan ei se paras ilonen Juputsu pursunnu mut positiivisisa meiningeisä meni joka erä. Perustekemisen äärelä menin eli vahavaa positiokontrollia niin päältä ku alta. Sieltä ne lopetuksetki ruppee napsuun ko heruttaa kaverin hättäileen.. Varmaa tekemistä ja ajatus oli koko ajan mukana. Tehoja ois voinu ottaa enempi irti vaikka keskityinki ihan perusasioihin. No hyvä näin. Huomena lukkopainit ja viikonvaihe jossain hevonskutsisa tiimileirilä, jonne tullee tiimiläisiä muilta salleilta. Kivvaa siis tiiosa, tästä on hyvä jatkaa! :)

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Pois noidankehästä!

Aamula kello soi viien jälestä ja aamutiimin reenit oli tiiosa. Enpä menny. Miksi en?! Olin väsynyt. En pelekästään reeneistä vaan ihan kaikesta siitä minnuuttiaikataulusta mikä mun elämäsä vallitsee tällä hetkelä. Päivät vennyy kummastaki päästä, reenien ja siviilielämän haasteet vaihtuu sekunnilleen minnuuttiaikataulusa ja yöunet on ollu 4-5 tuntia jo usseemman viikon ajan. Olen ihminen en kone, nyt pitää ruveta pitämään huolta itestä vielä paremmin ja huomasin etten o pitäny yhtään oikeeta lepopäivää pitkään aikaan. Nyt tuli sen paikka, ennenku mennee asiat mennee yhtään pitemmäle. Mietin et puristaminen reeneisä on saanu mun tekemisestä epävarmaa vaikka luottamusta ommaan pelliin onki. On aika siirtyä tekemisen tilasta olemisen tilaan ja tuoda itelle myös tatamile mun työkalut tietosen läsnäolon suhteen. Rentous olemiseen tekee tekemisestä varmaa ja sitä kautta löytyy evväät parempaan valamistautumiseen ja ite kisaamiseen. Kuulostaa täysin absurdilta tietosen läsnäolon opin näkökulmasta mut en osaa tämän paremmin asiaa itselleni avata.

Maailma näyttää ihan erilaiselta, ku on nukkunu kolome tuntia pitemmät yöunet ku normaalisti. Siis lähes tuplannu ne! Torstaina iltareeneihin seuraavan kerran, joten ropale tullee lepoa reeneistä kaksi vuorokautta. Toivottavasti siten löytyy se iloinen Juputsu ja turha puristaminen on jääny pois. Ne on vaan yhet kisat muitten joukosa ja sielä menestyy, jos pystyy rennosti painimaan samalalaila niinku kotisalila hyvänä päivänä. Tätä haetaan.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Jalakaprässiä

Pitkästä aikaa työleirin pääkallopaikala tännään ja sielä tuli jumpattua MAPA-koulutuksen merkeisä. Kolhoosin karijavaunu oli myöhäsä, joten proletaarila piti kiirettä sotkia mankelila pitkin karuja sohojosia katuja ankarasa vastatuulesa kohti reenejä. Mahtisoijat nahkasa jo valamiiksi siis!

Reeneisä tuttua drill to win kamaa Thomin vetämänä ja ekat tonnit paukku jalakaprässisä puhki. Kovvaa hommaa mut varmasti tuottaa tulosta ite kellekki ajan kans. Hyviä juttuja. Sparreisa Thomin kans eka. Sain kohtalaisesti prässätyä päältä mut ohittaminen oli toivotonta. Nassautti saman kuristuksen ku viimeksi mut nyt ei kelijuttanu niin palijua ko sain rimpuiltua pitempään.. Toka ja vika Jonin kans.Pitkään hierottiin ja pääsin maunttiinki asti mut sit petti pokka ja mokasin. Jouvuin alle ja sain käännettyä vielä itele mut käsi jäi napekseen. Lopulta lukko siihen. Eipä siinä ole nokan koputtamista ko paremmalleen jää toiseksi. Sain jottain omia juttuja tehtyä mut tuohon loppusettiin pittää koittaa löytää jottain..

Nyt on se hetki ku tapahtuu jiujitsua, näin olen kuullu. Itseluottamus on kohillaan mut pientä epävarmuutta tekemisesä ja heti kostautuu. Hyvin jaksoin tännään uskua ommaan tekemiseen ja sain sillä onnistumisia. Tällä pelilä ei kuitenkaan kisoisa pärijätä! Pittää koittaa löytää rentous takasin. Liikaa ylimääräsiä ajatuksia tulevia kisoja varten ollu mielesä mut nyt on Älexxin kans saatu matkasapluuna pakettiin ja laitoin oman ilimon menemään Nordic Openeihin. Vähän piti kytätä meenkö adulttiin vai masteriin, kumpaako tullee enempi kisaajia ni sinne sit et saa enemmän matseja. Adulttiin mennään ja se on sillä selevä, nyt ei tarvi sitäkään miettiä. Saa keskittyä vaan nauttimaan valamistautumisesta.

Huomena aamutiimiin ja torstaina taas iltaan painimaan! :)

maanantai 25. helmikuuta 2013

Opettavaiset reenit

Mahtikiisuila maanantai-iltaan, reeneihin lähtö jäi viime tippaan ni sai nostaa sykettä oikeen huolela mennesä. Vanahanliiton Poke-Juha otti ohojat ja veti hyvät alakujumpat, ite ehin puoleen matkaan mukkaan. Vartalonhallintatemppuja ja loppuun kuntopiiri. Älexx tuli kans mestoile ja viestikapula siirty reeninveosa. Hyvvää rillijuttua, palijon liikettä ja hyvä ajatus oli. Mentiin koko ajan positioittain makiasti etteenpäin ohituksesta aina kahteen lopetukseen asti. Hyvä kiisseli kesti aina sparreihin asti. Sparrattiin puolituntia ja vartti pääle, ne ketkä halus vie jäähä.

No nyt. Eka Älexxin kans ja alusa jo huomas ettei tännään ollu mun päivä. Hyvä fiilis lähtä tekkeen mut viikonvaihteen painimattomuus oli jotenki nähtävisä. Tuntumaa ei ollu ja työmoraali oli vajavaista. Silta-Jarin kans sama homma, yhteen lopetukseen, en teheny puolustukseksi MITTÄÄN. Arvostan todela, ku Jari otti kans asian esile mulle, monelta ois jääny sanomatta. Tuommosesta oppii hyvin! Muutama samanlainen erä ja työetiikkaa ei ollu riittävästi.. Jotenki puhti pois. Loppuun vielä yks extraerä Jarin kans. Nyt samoile mestoile jäin mut raadoin töitä ja sain puokattua kuulema hyvin yritykset. Silti tuohon pittää mun keskittyä vielä. Näkkee, et Jari on kokenu kisamies ja huippu sparrikaveri. Ossaa just hyvin sparrata kaveria ja samala jeesiä heikkouksien kans. Isot kiitokset ja arvostukset Jari!

Loppuun voin todeta, et alla yhentoista tunnin päivä työleirilä, viien jäläkeen herätys ja palijon uutta asiaa mielesä, lisäksi suoraan työleiriltä reeneihin. Ruuat oli hyvin alla ja henkinen vireystila positiivinen. Ei tekosyitä vaan ihan itele muikkariksi, et olen vain ihiminen. Pittää olla armollinen itele ja oppia pienistä virheistä ja isoista kokonaisuuksista. Toivoa soppii, ettei näin huono päivä koita kisoisa ja sen etteen tehhään kovasti töitä. Opettavaiset reenit, kiitos.

Huomena illasa jatketaan, tiistai on toivua täynä! :)

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Suntistouhuja

Työleirilä kaiken karvasta toiminnallista jumppaa ja kehonhallintaa. Siitä oliki sammoila kiisuila sama vettää lenkkivärmeet niskaan ja lähtiä nauttimaan auringon hippusista ja nappaan matkala pari happimolekyyliä roppaan. Kirittären kans reipastahtinen viiskytminnuuttinen pallauttava lenkki, josta venyttelysessariin ja ropan huoltoon.

Huomena painitaan taas illasta! :)

lauantai 23. helmikuuta 2013

Vanahan liiton lauantai

Tulipa niin vanahat hyvät ajat mieleen. Ystäväni LohiJay kopas mua aamusesta mukkaan mestoile iltapäiväksi ja työleirin tuurin jäläkeen kerkesin ku kerkesinki erinäisten kiertoreittien kautta Klupile kehua huoltaan. Niin sanotula vappaavuorola ku lauantaina kaikki leimatut reenit on ohi oli tunnelma niinku bäk in tö dei. Ja jälleennäkemisen riemu. Poristesa meni aikaa ja samala tuli venyteltyä ja huollettua roppaa. Vielä lopuksi otin aikaa ja tein matosa lajin omasia rillejä yksin ja pallon kans tuli kans touhuttua. Aikamäärettä tähän on turha laittaa, koska tuntu niinku kellot ois pysähtyny.. :) Teki hyvvää kehole ja mielele koko setti. En malta oottaa millon soturi pallaa kuntoutustauoltaan painimaan, tule pian!

Lopuksi piti laittaa hippulat vinkuen ja suunnata kuluku kohti lämmintä saunaa, hemmottelua ja viien tähen palakintopöytää. Tällä taistelija jaksaa! Oss.

perjantai 22. helmikuuta 2013

Kolomevarttinen sparri, koska perjantai!

Aamuvaakala neula 92,2. Hittaasti mutta varmasti etteenpäin kohti tavotetta. Päivä täynä askareita mut oli niin nätti ilima, et piti ehtiä lenkile ennenku aurinko painu mailleen. Puolitoista tuntia tuli tossua pallauttavala sykkeelä kulutettua, josta suoraan syömään ja tunnin huilin jäläkeen Klupile painimaan.

Janky mestoila, joten taattua laatusparria oli tiiosa. Kättä yhteen ja siitä tohiseen. Kolomevarttia tuli yhtä kyytiä sparrattua ja voin sanua et vesi maistu talakoitten jäläkeen. Itelä fokuksena ranteet ja selänotot tännään. Janky on ite semmonen selänoton spekiaalimaestro, et saatiin muutama kunnon selekäpätle aikaseksi. Muutamia rannepaikkoja ja selänottoja. Pelasin alta ja päältä. Jankyn ku päästää pääle ni liikettä piisaa ja saa tosissaan miettiä kulukusuuntia. Töitä sai tehhä ja sit ku kaveri kirras tahtia ni mentiin ihan yhteen maaliin. Mut hei ihan sama. Parasta antia mitä voin saaha kisoja varten on just tommonen järkevä, liikkuva, prässäävä ja kova sparri.

Janky pellaa semmosta monipuolista peliä alta ja päältä minkä kans itelä on vaikeuksia mut ku hierottiin ni pari kertaa joku jippo meni aina läpi ja sen jäläkeen sain ite mietittyä kauntterit työkalupakkiin ja meno tasottu siltä osin. Kolokytviisminnuuttia ku oltiin tehty, ni huomasin et alako puhti loppua ja sannoin et nyt ei yhtään siimaa mulle. Kymppiminsa meni lopusa ihan sinnilä ku olin miettiny et kolomevarttia sparrataan. Sain ihan lopusa vie melekein yhen selän alta vaikka olin puolustusasemisa ja siitä jäi hyvä maku suuhun. Viimesilä voimila sain punnerrettua vielä suoritusta. Se kertoo itele työasenteesta ja se on tärkiää tulevaa varten. Ajatus ei loppunu missään kohtaa eikä varsinaisesti kaasuttanu. Roppa oli vaan kokolaila puhki, lenkki alla oli siis teheny sille osotetun tehtävän! :)

Kiitos Janne, arvostan todela palijon! :)

torstai 21. helmikuuta 2013

Tunteitten mylläkkää

Se on sitte semmosta ku reenataan kisoja varten. Tunteitten mylläkkää ja menettyjä paikkoja. Voin sanua, et hetken aikaa piti käyttää itsesensuuria, etten lauo mittään typeryyksiä tänne.

Löysisä vietetyn yön jäläkeen mestoile manian ja aminohappojen evästämänä. Sykkeet otin jo matkala ja pitkästä aikaa iltareeneisä. Maanantaina viimeksi ja edellisestä painihetkestäki ehti tovi vierähtää, puolitoista vuorokautta. Kardiotyyppisiä rillihommia Thomin vetämänä lämmöiksi. Toimii. Ekasa setisä meinas takareiskat piimittää mut ku roppa lämpes ni meni ihan lennokkaasti kaikki.

Puolesa välisä käytiin nujuaan. Ukkua keskelä ja jonosta syötti, jakoleikkurina 76 kilua. Ekasta sparrista päältä, olin varustaunu sulettuun kaardiin mitä tuli samalta kaverilta viimeksi mut pyöräytti jalakahuukila selekään mut ei saanu missään vaiheesa toista sissään. Selän puokkaus toimii itelä suht mallikkaasti. Hetken aikaa hierottiin ja kattelin sopivaa pakosuuntaa. Ei löytyny, ni rupesin kyttään paikkoja. Lopulta sain härnättyä käsiä liikkele ja pyöräytin vanahala kikala jujin, siis alta selästä. Loputki sparrit meni ihan mallikkaasti. Kaikista joko pisteet tai lopetukset, niilä vaihtu seuraavaa ukkoa tilale. PRJ:n kans oli eeppinen kamppailu, joka ois voinu mennä ihan miten vaan. Vissiin molemmat ihan puhki, itelä kuitenki hyvin kesti ajatus mukana ja sainku sainki käännettyä itteni alta pääle. Kaikki muut paitti ekan halusin pelata alta. Usko ommaan tekemiseen  oli luja ja sillä sain käännettyä kaikki itele.

Seuraavaksi sparrit lopetukseen asti, Kimble pokas mut. Kättä yhteen ja rauhasa rakentaan peliä. Pääsin ohi ja selekään asti. Huukit sissään ja mestoila oltiin. Sain jo hivottua laipan haltuun mut viimeistely jäi tulematta. Kaveri käänti ittesä väkisin pääle ja otti lopetuksen, kipulukko tuli olokapäähän ja käet oli ihan puhki, ni ei voinu mittään. Ois pitäny pystyä ratkoon itele tuo, jäi harmittaan ihan vietävästi! Kyssyin jäläkikätteen, et päästikö mut selekään vai meninkö. Selekiää vastausta en saanu mut paikkaa oli kuitenki tarjola... Menin laiale mut Thomi halus ottaa vie mun kans yhen. Lähin päältä, otti diipin, en päässy diipistä ohi mut en tullu sviipatuksikaan. Jäin pääle halfiin, josta kaveri otti kuristuksen. Aivan typerää touhua multa! Olin liian luottavainen ommaan roppaan ja niskan kestoon. Nöyryys haastaesa vissiin puuttu ja siinä tulos. Ei näin! Plussana se, et kunto ja ajatus ei taaskaan loppunu kesken ja kolomevarttinen tuli säpäkästi painittua. Sit huomaa et tekemiseen on tullu sparrisa automaatiota lissää ja välisä löyän itteni mestoilta vasta ku oon perilä ja ehin miettiin et miten sinne pääsin.

Reenin jäläkeen ei huvittanu mikkään, otti niin kovasti päähän nuo kaks viimestä sparria. Piti ottaa ihan oikeesti aikaa ja miettiä asioita. Kahen viikon päästä pitäs olla iskusa, eikä Tukholmaan asti viittis täältä lähtee häviään. Ei o, ku yks vaihtoehto. Nöyrästi lissää reeniä.  Nordic Openit häämöttää ja sinne mennään voittamaan!

Aamuvaakala pohojat 92,4

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Aamun kalsaripainit

Reipas herätys ko yön aikana ilimanala oli vaihtunu suojan pinnasta keskitalaviseen kelliin. Hyvin heräs matkala.

Mestoila Joonas, Kiinteistövälittäjä, Jyrtsä, Härmä ja Paini-Make. Oppia sateli joka puolelta, fiilistelin miltä tuntuu olla paistina ja pikkuhilijaa pääsi pellaan ommaaki peliä. Muuten tekeminen samanlaista ku eilen aamula. Sparrata jaksoin hyvin ja tempua riitti, pallautuminen nopiaa.

Joonas näytti mulle Aamutiimin Erikoisen ja hyvä tipsi siitä just yhteen suosikkiohitukseen. Sparrin lomasa tuli tehtyä källi temppu. TUPLARANNARI suletustakaardista alta! :D En vetäny loppuun, ko ois jääny kaverin painit siihen vaan merkkasin sen vaan nopsaan..

Loppuun niskat ja kevyet venyttelyt. Huomena illasa jatketaan :)

tiistai 19. helmikuuta 2013

Aamutiimin matkasa!

Eilisen iltareenin jäliltä raavin itteni ylös punkasta vailla kuus ja kahavikupin jäläkeen suuntasin vastatuulesa hypridiläni kohti aamutiimin leimavuorua rättipainimaan. Mielesä vaan yks asia. Sillon mennään ku paikkaa on ja paini per päivä pittää miehen liikkeelä. Lahajattoman lihavan pojan on reenattava nöyrästi ja ahkerasti, jos kisoisa pärijtätä meinaa! Sielunmaisemasa matkala pyöri inspiroiva video http://www.youtube.com/watch?v=ZtrP4Q-LnCk

Mestoila Joonas, Kiinteistövälittäjä, Jyrtsä, Härmä, Paini-Make ja Rollo-Aksu. Kahen ja puolen minnuutin eriä ja lennosta vaihto iliman taukua. Yks katto kellua mut ite jätin sen välliin, et saan painittua. Kolome varttia yhtäkyytiä mentiin. Ekasa tuumasin, et "Mista Kiinteistövälittäjä, long time no see" siitä kättä yhteen ja sit mentiin. Oli ihan huippu hauskaa koko ajan. Joonas anto pari hyvvää paikkaa, mistä pääsin päältä hiioon ommaa ohituspeliä. Palijon pelasin myös alta, ku isoja härkiä matola. Sai hyvin tuntumaa, töitä sai tehtyä kans.  Loppuun KV näytti mulle hyvän niksin miten alta halfista saa kaverin penattua niin, et lähtee niinku leppäkeihäs. Nättiä!

Paini rullas hyvin, välilä teknisesti kattelin detskuja ja tiukkasin kontrollia, välilä kirrasin kaasua ja rytmittelin tekemistä niin päälä ku allaki. Pari kertaa pingasin jengat punasele ja nopiaan laski sykkeet eikä kaasuttanu ku löysäsin. Kolomen vartin kohala diiseliä oli tankisa vielä vähintään reiluksi puoleksi tunniksi lissää sparrattavaksi vaikka en säästellykkään painiesa. Tää on mulle arvokasta tietua tulevaa varten. Isojen ukkojen kans jaksaa töitä tehhä ja ottaa tehot ulos tarvittaesa. Ku vielä jostain sais tekniikkaa itele toimimaan . Hyvvää oppia saa joka päivä mut jos ei ossaa ni ei ossaa. Toivottovasti joku päivä, sillon voi olla et paistaa päivä risukassaanki ja sais palakintua työstä kisamattoila. Mene ja tiiä. Sitä varten tehhään kovasti töitä joka päivä ja matkala otetaan mitä annetaan...

maanantai 18. helmikuuta 2013

Palluu tatamile ja tupsupipo tuliaisina!

Eilisen painista pietyn lepopäivän jäläkeen suuntasin kulukuni suoraan työleirin löysistä kohti kakkoskotia. Klubin mahtava tunnelma ja tieto siitä, et kauan ootetut tupsupipot oli vihdoin saapuneet sai taistelijan hymyn korviin asti.

Reeneisä Jukkis Diazin taattua mursutekua. Halfista niislaidin puokkuja. Osin itele kertausta ja pari pientä juttua kuitenki tarttu taas työkalupakkiin vahvistukseksi. Lämmöisä Rollo-Aksun ja Jankyn kans kevyttä lämpöfiilistelyä. Jankyn kans kattelin ranteita joka paikasta, ihan merkkiä varten. Sparreisa 30min 3+3 Silta-Jarin ja Jankyn kans. Voin todeta, et oma paikka ruokaketjusta löyty taas hyvin sujuvasti. On ilo painia noin mahtavien jätkien kans! Töitä saa raataa hartia voimin mut ei Sillan alta pääse ees silimät liikkuun. Niin on miehelä ihonmyötänen prässi. Janky kiikku selekään joka paikasta. Voi huoh! :) Itelä painikunto avitti, ku teknisesti oon jätkistä kaukana peräsä. Voimaa ei tarvii käyttää mut ku kuntua piisaa ni jaksaa raataa töitä loppuun asti. Mahtavat painit, kiitos vielä kerran jätkät!:)

Tällä viikola löysisä semmoset meiningit, et huominen ja keskiviikko mennee aamutiimisä ja torstaina viimestään iltaan. Perjantaina iltaan painit ja lauantaile saa alakuiltaan ilimottautua mulle sparrikaveriksi. Sunnuntain varmaan höllään aamulöysien takia..


sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Kisojen jäläkeen

Aamupaino 92,5 kg, pohojat
Lenkki 40 min
venyttely, rullaus ja huolto
aktiivinen palautuminen, sauna ja lepo

Päivä täynä askareita. Aamusta puntarin neulaan alimmat lukemat miesmuistiin (eilen aamula leipää ekan kerraan tälle vuotta ja kaksi mättöruokaa kisojen jäläkeen!),  illasta lenkki ja huoltohommat. Saunan kautta kohti uutta reeniviikkoa! :)

lauantai 16. helmikuuta 2013

BJJ Joukkue-SM

Tästä se lähtee. Jumppavihkon ensimmäinen mobiilipäivitys.
Kisapaikale sen jäläkeen ku oot istunu kuussattaa kilsaa autosa. Kello soinu nelijän jäläkeen aamusta ja tien päälä ollu vielä paha onnettomuus, jonka takia jouvuttiin puolen tunnin kiertotiele. Ei kiva. Mut kiva oli mennä kisaamaan! :)

Oman tiimin joukot yhteen ja pukutsekkiin . Käytiin kattoon heti alakuun, et kaikkien puvut on kunnosa. Siitä takasin ja lämpöjä ottaan. Pikkasen buusterihörppyä samala.

Riihimäen urheilutalon alakertaan pukukoppikäytäväle alottaan lämpöjä. Takin alla huppari ja lyhythianen rässi, pääsä pipo ja jalasa villasukat sekä lenkkarit. Hyvä musa piti ajatukset kasasa koko ajan.. Mieltä piristi Ystäväni Lohijiin viesti, jonka sain lämpöjen aikana. Sen jälkeen oli hyvä mieli eristää puhelin ulukomaailmasta ja keskittyä vain matsaamiseen ja siihen valmistautumiseen.

Hyvät juoksulämmöt niin et kylymä roppa meni heti epämukavuusalueele. Sykkeet nousi hyvin ja pikkasen kevyempää pallauttelevaa hölökkää ja yläropan verryttelyä. Sitte uuestaan spurttia ja poloviennostojuoksua. Vielä muuta perusjuoksuaskelkuvioo ja siitä kattoon takas yläkertaan mikä sielä on tilanne. Ei hätiä mitiä, joten toinen huppari vielä takin pääle, et lämmöt varmasti kestää. Kaverin laippoja rutisteleen, et saa forkut kuumiksi ja sit vielä muuten lämmitin kädet hyvin. Niskoille kiikkumista ja hyvät venyttelyt. Sitte pitiki mennä valamistautuun. Kaikki valamistavat toimet ehin tehhä huolela ja rauhasa. Lämpöjen ajotus ei ois paremmin voinu osua kohalleen! Huppari ja rässi pois takin alta sekä pipo pois päästä. Vetskarihuppari vielä takin pääle pitämään lämpöjä ja pukutsekkijonoon oottaan matsialueele pääsyä. Toimitsija muisti meijät ja päästi heti läpi. Kohta mennään!

Matsijärjestys oli tarkkaan mietitty ja olin ite kolomantena viiestä. Pari matsia ensin ja sit oma vuoro. Tilanne siinä vaiheesa 1-1. Huppari, villasukat ja lenkkarit pois, nyt se alakaa. Fiilis oli huippu hyvä ja luottavainen. Olo oli levollinen ja rauhallinen niinku koko valamistautumisen ajan. Olin päättäny keskittyä matsin alakuun huolela. Viimeksi matsi tuntu alakavan niin joutuin, et nyt päätin ottaa vielä tarkemmin.

Nopsaan kripit kiini ja kattelin toisela käelä jalan hakua tai vastaavasta suosikki alasvientiä. Kaveri poimi nopsaan multa sinkun kiini mut sain purettua sen hyvin ja nopeesti ilman ylimääräistä jännitystä. Sit kaveri sai hyvän kripin mun vappaan käen hiasta, toinen mun käsi oli edelleen samasa kripisä koko ajan kiini. Brunon opein puokkasin sillä suuttia. Kattelin heittopaikkaa ja kaveri koitti syöttää katon kautta vientiä. En tarttunu, koska toinen oli selevästi lyhempi ja ois kerenny ensin. Sit kaverila petti pokka ja ku matsia oli menny reilu minnuutti, ni päätti vettää halfiin. Virhe!

Sain heti rauhotettua hyvin tilanteen ja pääsin pellaan täysin ommaa peruspeliä siitä. Kaveri kylellään alla ja mulla niislaidin paikka. Ehti kuitenki punoa mun vyön pään reiden alta kiini. Otin hiakripin ja painoin ylemmän hartian alas. Rauhottelin sen sätkimistä ja hain tosi hyvän peissin. Sit vaihoin ristikaulukseen ja painoin nyrkin mattoon. Jukkiksen ohojeet kuulu hyvin, samoin Miikkaan neuvot tiimin puolelta. Ehin kattoo kellon ja pistetaulun, varmistin ettei kaverile tullu etua, tuomareista ei aina tiiä.. Sitte töihin. Koitin rimpuila jalakaa kaikin keinoin ulos. Usseempaan kertaan koitin kantapäälä purkinavvaajaa avuksi ja kerran koitin käelä kans. Sillon kaveri koitti parannela vappaan käen asemia ja hakkee krippiä. Hain sen käen takasi haltuun. Luotin täysin mun positioon ja vempauttelin ja rimpuilin jalakaa. Jumisa oli! Kellua ehin kattoo parriin kertaan välilä ja koitin kaikki kikat maan ja taivaan väliltä. Tilanne on mulle jokapäiväistä reeneisä. Mut se vyö oli esteenä. Tiesin et on tiukka tilanne ja pelasin joukkueele. Koitin syöttää kaverile paikkaa sviippiin et pääsisin sillon ohi ja se syötti mulle ohitusta sviipatakseen. Oli semmosta hermopeliä ja tunsin hyvin persauksissani kaikki kaverin lantion liikkeet, joten mun oli helppo kontrolloida tilannetta. Olin aktiivinen päälä ja luotin et voitan sillä jos mennee tuomarin päätettäväksi. En lähteny loikkiin toisele puolele ja riskeeraan tilannetta ku pelasin tärkeestä voitosta. Lopusa laitoin kuitenki viimisen vajjaan minnuutin aikana kaiken pelliin ja kaveriki avas vähän. Pääsin melekein ohi mut toinen sai pallautettua halfin. Sitte painetta ja lähin menneen ohi. Just sillon kaveri pomppas ylöspäin ja koitti ajjaa pääle. Jäin polovilleen kilippariin kaverin etteen ja samasa loppu aika. Tuomarile ja oma käsi ylös. Tilanne 2-1 meile. Tiukan kisan jäläkeen meijän tiimi hävis 2-3 ja matka loppu ekale kiekale.

Lopputulemana omasta suorituksesta. Oon tosi tyytyväinen lämpöihin ja niitten ajotukseen. Muu valamistautuminen meni kisapaikala hyvin. Matsisa pääsin pellaan omala vahavuusalueela vain pisteet jäi tulematta mikä jäi kaiveleen. No joskus se on näin. Olo matsin aikana oli rauhallista ja asiallista. Kaikin puolin äärimmäisen positiivinen kokemus, joka ruokkii reenaamaan entistä kovempaa. Kiitollisena voin tuumata et oma jiujitsu on menny isosti etteenpäin kuukauen takasista kisoista. Siitä kiitos kuuluu loistavile valamentajile ja huipuile reenikavereile. KIITOS!

Tiimin osalta voin ylpeänä todeta, et joka jätkä paino tosissaan töitä ja jakso tsempata loppuun asti. Onnellinen mieli myös siitä, et kaikki pääsi matsaamaan! :) Kiitos Tikki-Miikka, Härkä-Sami, Nikinho ja Marko!

Klubin toinen tiimi Älexx, Roosteri, Karpo, PRJ ja Arttuzinho voitti kultaa omasa sarjasaan. Onnea Suomenmestareile!

Ps. Täsä autosa istuesa oli aikaa kirjotela tavallista pitempi teksti. Matkala ollaan vielä tovi ja tästä tullee vuorokauen mittanen reissu.. :D

tiistai 12. helmikuuta 2013

Viimeiset reenit ennen kisoja

Klubila Brunon läksiäisreenit ja meininki katosa. Alakulämpönä leiriltä kertauksen omasesti tekuja pienen jumppatuokion jäläkeen. Puolesa välisä reenejä alako talakoot. Bruno otti mut keskele muitten muutamien mukana ja sit rupes jonosta ukkua syöttään. Nelijä kovvaa errää putkeen ja kaikista selevisin jalat kuivahkona mut persaus ei kastunu.. ;) Peruspeli on nyt vielä kovemmala tasola ku kuukausi sitten ennen edellisiä kisoja. Paremman siitä tekkee suurempi ja varmempi luottamus siihen et tiukasaki tilanteesa saan tilanteen käännettyä itele eduksi. Diiseliä riitti kaikisa erisä, eikä läheskään kaikki palanu vaik vedin kylymiltään ennen kaasujenvaihtua vartin putkeen. Pää pelas loppuun asti ja ajatus kesti tekemisesä niin alla ku päälä ja rytminvaihot ja kirraus toimi sutjakkaasti.

Sitte pikku tömpsyt divetyoksidia ja kaasutankki oli taas ladattu asemiin. Vuorosa kumite puvut päälä. Nyt mut pongas keskeltä OoPee ja olipa makiat väännöt. Parikyt minnuuttia nujuttiin ja sain prässättyä ihan ookoosti. Koitin suhteuttaa kokua ja en ihan sikana hönkyny niinku Bruno yleisesti alusa pyysi. Se ei kuitenkaan vähennän kaverin suoritusta millään laila. Eipä tuota suotta ruoskittu maanantaina. Yhen virheen ja yhen sekunnin missasin. Mietin suunnanvaihtua. Ois vaan pitäny mennä eikä miettiä. Nappas lopetuksen kiini ja se oli sit mun osalta siinä. Kaikki oli kuitenki omisa käsisä mut sainpa arvokkaan oppihetken ja tuota ei varmasti tuu toiste tapahtuun. Tiesin vielä mitä hakkee mut silti en ehtiny puokata. Kaveri oli parempi! Olin kuitenki tosi tyytyväinen ku jaksoin vettää 35 minnuuttia yhtä kyytiä tosi kovvaa kisasparria matosa.

Pietro oli lunssapotilaana kattomasa reeneisä ja teki mulle arvokasta työtä. Katto ihan kaikki mun sparrit vierestä ja välitön palaute tuli aina ennen seuraavaa sparria. Katottiin muutama temppu vielä loppuun reenien jäläkeen. Arvostan todela palijon, kipiänä halus vielä hikkoila mun kans siviilit päälä matosa reilun vartin. Kaikki on tehty, kaikki on valmista. Nyt levätään, huolletaan ja herkistellään.. Lauantaina sitte nautitaan Joukkue-SMisä kisaamisesta yhtenä Joukkueena. Unleash the Beast!

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Lukkopaini ja kumiteskapat

Klubila hengatun parituntisen jäläkeen lukkopaimaan. Perinteiset lämmöt ja sitte lantion hallinnala niislaidia ja persbanosetittelyä. Tekuna katottiin huukin laittua selästä ja mitä tehhään ku kaveri pakenee ja vaihtaa sillala puolta. Näisä reeneisä painittiin palijon. Bruno otti porukkaa keskele ja jonosta syötti uutta ukkua niinku lippaasta kuteja.. Muutaman erän otin ja kokeneempien kans olin pikkasen kujala tuon rätittömän painin kans mut pikku hilijaa rupes suttaamaan ja sai juonesta kiini. Sitte uuestaan porukkaa keskele ja sit kähistiin tuota huukkipeliä. Kaksi ekkaa sain lopetettua selästä mut sit piimitti käet ja kaveri pääsi karkuun ja sain mulle huukit sissään, ni ei muuta ku jonnoon takasi. Seuraavaksi pienet jumppalämmöt kaverin kans ja suoraan painiin pystystä. Tikki-Ilen kans otettiin. Sproolihyppy 20, polovet rintaan 20 ja purpee 20. Sitte kättä yhteen ja lets mennään. Passailin turhaan alusa ja Tikki rymisteli mut sujuvasti mattoon. Alla viihyin kuitenki yllättävän hyvin ja varsinaisia vaaran paikkoja ei ollu. Kello pelasti mut. Tikki on kyllä iskusa tulevia nogi-kisoja varten! Loppuun kumitekisa ja aikaa oli parikyt minnuuttia viiä homma loppuun. Eli painia lopetukseen asti, pisteilä ei ollu väliä. Voittaja jatkaa ja vaan yksi jää jälele lopusa.

Olin paininu tähän mennesä melekein koko ajan ja alako ropasa tuntua, ku väkisin tuli kokemattomuuttani pikkasen puristettua rippien puutteen takia. Sain sellasen parin, jonka kans oli yllättävän tasaväkinen vääntää. Paikkoja oli mut iliman pukua niihin ei ollu mittään asiaa. Kaveri lähti hönkiin alakuun ihan täysilä ja päätin et annan kaasuttaa menemään hetken ja taktikoin itteni diippiin. Kattelin sielä jonku aikaa ja oottelin paikkaa. Tuli ja sviippasin mut pahalainen ku jäin triangeliviritelmään jummiin. Jäi kuitenki toinen kämmen sopivasta kaulan ja kaverin reien välliin ja parisen minnuuttia annoin toisen puristaa enkä hättäily turhaan ku ilima kuluki hyvin ja pääsäki liikku kaiken maailman jonnin joutavuuksia.. ;) Sitte ku tunsin et nyt meni piimäksi reiskat ni paineela puristin ohi saidiin. Niionpellin kautta maunttiin ja armtriangelisetuppia rakentaan. Pomppasin toisele puolele ja tiesin et nyt loppuu tähän. Wutanki tuli jeesiin kaveria ja pääsi pahalainen livistään siitä. No selekään koitin mennä ja kaveri veti kilippariin. Höyrysin sitä auki ja hikisenä jotenki luiskahin alle mut sain suletun kiini. Kopasin ranteita heti niinku joka paikasta muutenki. Sit signaturela kiikkuin selekään ja Hafin niksilä kirrasin forkun kaulale. Siinä ja postiin. Sparria kesti sellanen kakskyt minnuuttia ja täysin väsyneenä hetken levännyttä Älexxiä vastaan. Hyvin ajo jalakoihin ja pisti mut väkisin mattoon. Hetken aikaa sain rimpuiltua mut hapotti niin palijon forkkuja et otteet ei pysyny ja kaveri pääsi selekään. Haki kuristusta ja hetken aikaa sätkin kohti pakoreittiä. Taputtaa piti ei mahtanu mittään. Vaikka olin kuin väsyny, ni ei auta selitelä. Älexx oli siinä eräsä isäntä talosa ja selekiästi parempi. Meitsi jäi laiale istuun ja kaveri meni finaaliin Brunoa vastaan...

Pystykamppailua puvut päälä

Juoksu ja spurttilämmöt yhistettynä pikku temppuihin on yllättävän makia kombo. Nopsaan ja koko ropan lämpimäksi ja syke käy sopivasti ylyhäälä. Nyt oli rillitemppuina otekamppailua pystystä. Teki hyvvää lämmittää näpit ja forkut ennen päivän tekuja. Kouchi Gari ja Kata Guruma katottiin heittoina. Koutsisa ländättiin kaverin halfiin ja plokattiin kyynärpäälä ettei kaveri pääse kiikkuun selekään ja palomiehen pyöräsä oli vähän erilainen liikesuunta alla nostovaiheesa, mihin oon ite tottunu. Vaihtelu teki hyvvää ja kiva oli muutenki ottaa pikkasen pystystä. Bruno sano hyvin ettei hänelä o niin palijua kokemusta ja aikaakaan reenata judoa mut halusi näyttää omia setappeja mitä ottaa pystystä. Jokkaisen on hyvä ees tiedostaa noita vaikka tykkäiski alottaa pelin erilaila.. Loppuun lentävätriangeli ja siihen hyvä apukrippi millä pääsi isoki mies ponkaan kaverin kaulaan iliman tukia maasta. Ei ihan ommaa peliä mut edelleen hyvä tiedostaa ja mistä sitä koskaan tietää, jos matsisa paikkaa tullee... Yks erä loppuun sparria ja samankokonen kaveri ku pellaa sulettua ni onpa kinkkinen päästä ohitte. Lähelä oli taas monesti eikä kaveri saanu yhtään lopetushakua ees mut ku ei pääse ohi viimisestä poloven kärestä ni ei sitte. Tuo on nyt tuskastuttanu ittiä jo muutaman päivän ja siihen pittää saaha kunnon työkalut!!

lauantai 9. helmikuuta 2013

Lauantainen lukkopaini

Päivän toiset reenit. Mestari pahan kerran myöhäsä ja paikale saapunu Jammu pisti porukkat liikkeele ottaan lämpöjä. Juoksua ja siitä sitten kuka mitäki. Ite vähän kehon hallintaa ja olokapäitten lämmitystä. Sitte Jammun kans pikkupainia. Härmän kans oltiin sovittu et katotaan päivän tekut. Tekuna katottiin perhosesta zetakaardiin menua ja siitä evoluutiona äksän kautta hiilhuukkiin. Ihan ookoosti lähti menneen. Äksä oli liukas iliman kimonua mut hiilhuukkilopetus oli aika nätti. Itelä jääny selekiästi vähemmäle nuo lukkopainin jalakalukot. Sparrit Härmän ja Tikki-Miikkan kans. Ihan suht ookoo tekemistä. Yks kuristus edellisen lukkopainireenin tekula ja kerran jäin hiilhuukkiin ku en kokemattomuuttani osannu varua sitä.

Nyt varmaan saan pahan kerran sapiskaa mut mun tapana on sanua asiat suoraan. Olin reeneisä hieman ymmälläni. Hiki kuivu parriin kertaan oikeen tosissaan turhan hieromisen takia. Muutenki seminaarila on menty välilä niin nopiaa tekun tekemisen kans kellon peräsä et ei o ollu aikaa tarpeeksi toistoile. Ajatukset on jääny kyllä päähän mut drill to win. Sitte tekniikan näyttämiset on kestäny joskus niin kauan et siinäki ehtii jäähtyä. Onneksi oon ite pitäny hupparia alla. Muuten ois tullu kylymä. Joku ihime jalakalukkosääntöhässäkkä kesken tekniikan opettamisen oli tännään täysin tarpeeton. Siinä kuivu nuttu ja rahhaa palo haaskiin ku ei päässy reenaan. Muutenki Bruno sano, et enempi painii jiujitsua ni tekut tullee sitä kautta ja hiilhuukkihan on sallittu vasta ruskiavöisistä ylöspäin. Okei adcc säännöilä antaa palaa mut sit ei pitäs sekottaa asioita keskenään vaan opettaa vaan menemään ku ollaan kerta lukkopainin äärelä. Valveutunu harrastaja tietää eron ja sen missä mennään mut joku waitbeltto saattaa mennä sekasin. Toisaalta näytti kaardisa jalan ulukokierrosa hyvin mikä on sallittua jiujitsusa ja mikä ei mut tietty johdonmukasuus oli hieman kateisa.. Bruno on huippu tyyppi ja tekninen osaaja, jolta oon oppinu palijon mut maksavana asiakkaana oon vaan tätä mieltä. Oonko sitte tottunu liian hyväle, mene ja tiedä. Tää on miehen eka kansainvälinen seminaari mut on kuitenki Demianin akatemiasa tottunu reenien vetäjä...

Reenien jäläkeen otin tunnin aikaa, venyttelin ropiston ja meditoin samala. Tosi kiireinen viikko ollu ja palijon uutta asiaa niin reeneisä ku siviilisäki. Teki hyvää kehole ja mielele! Nyt tuntuu, et on ihan uusi mies. Painon pudotuksesta sen verran, et paino junnaa samasa mut tammikuun kolomannesta rasvat on tirissy nelijä prosenttiyksikkyä alaspäin ja lihasmassa on kasvanu reilu viisi prosenttiyksikkyä. Nyt on rasvaa reilu 15 % ja lihasta tasan 49 % ropasa enkä o teheny yhtään punttia. Paininu ja syöny hyvin sekä oikein.

Äksää ja diippiä

Aamusta diipin hakua ja siitä pyörähystä äksään. Hyvät lämmöt alla ja isoki mies liikku pitkin mattua niinku pajuvitsa. Muutama prinsiippi ja kolome variaatiota tuli päivän tekusta. Pariksi otin waitbeltto Antonion. Thomi sanoki et kaikki värivyöt ottaa waitbelton pariksi ja olinpa kerranki kaukaa viisas ni ei tarvinu huiskata kesken reenien paria jahtaamasa. Mitä reeneistä jäi mieleen oli muutama position perusjuttu kertausmielesä ja uusia liikesuuntia alla ja mitä käy jos mokaa position. Ei ihan ominta peliä mut kyllä sieltä ommaanki löyty ajatuksia. Lopusa, ku Bruno pyysi kysymyksiä ni pyysin näyttään miten puokata päälä tuota äksää. Siihenki löyty evväät ja ihan pikkujuttuila saa jäätävän beissin. Thomi pyysi mua koittamaan Brunon liikuttamista äksälä. Mies ei hievahtunukkaan. Jäätävä beissi, oli niinku vuori päälä! Sparrit Antonion ja Rollo-Aksun kans, normiperustekemistä, ei mittään ihimeellistä. Muutama lopetus mauntista. Oon tykänny ku on seminaarila keskitytty enempi tekniikoihin ku sparriin. Pari errää korkeintaan loppuun. Tekniikastahan sitä erikseen maksetaan eikä siitä et saa Klubilaisten kans painia seminaarila. Siitä maksetaan jo muutenki. Ja toisaalta ku joka päivä käy nujuamasa, ni eihän sitä aina tarvii sparrata.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Diippiä

Parin tuurin jäläkeen roppa enemmän ku paalisa kohti perjantai-illan paineja. Tällä kertaa ei ollu tarkkiksen viikkokokkousta vaan Brunon tahisa seminaari etteenpäin. Iliman alkulämpöjä lähettiin ja roppa ei käynnistyny tai lämmenny vaikka oli huppariki välisä. Jukkiksen kans ruvettiin touhuaan. Rillilämpöinä edellisen päivän diippihakuja ja siitä sviippiä. Oli kiva ku en ollu edellisenä iltana reeneisä ni sain maut siitäki. Sitte tekuna ultimatum spin over the olokapää rollaus ja diipistä oltiinki yhtäkkiä kaverin saidisa.. Ihan ookoo meininkiä mut tommoseen reeniin oisin toivonu kunnon lämmöt alle! Hyviä juttuja jäi tukemaan ommaa peliä ja sitä bania pittää ruveta testaan ku kohale ossuu...

Sparreisa eka mestarin kans. Otettiin veltosti pystystä. Purin ripit ja hain omia. Huomasin et meinaa pyllähtää alas ja haki otteita. Itelä vaan yks asia mielesä, oma peli. Terävänä otteet kiini ja sillä silimän räppäykselä ku tunsin et painopiste siirty sopivaksi sukelsin alle ja signaturela katon kautta miestä vietiin. Ländäs kylelleen ja vilikasin saman tien ilimettä. Oli vähän sillain niinku voi v....! Nousin pääle pellaan ommaa peliä, jota ei kyllä todellakaan kauaa sitte kestänykkään. Siihen loppu lepponen tempo ja rankasua tuli eestä ja takkaa! Ei kyllä lopetellu tosissaan vaan sain puokailtua kaikki. Painetta anto kuitenki kohtuuen nimisä heti äksäsviipin perrään. Olin kuitenki tyytyväinen nättiin alasvientiin vaikkei tosissaan alakuakaan otettu. Tokasa Karpon kans ja paineela hain erilaisia ohituspaikkoja. Kaveri rankas lopetuksila pari kertaa ja siihen pittää saaha lääkkeet kuntoon. Painopiste kuitenki pysy hyvin kohallaan mut jottain muuta oli pahasti pielesä...

torstai 7. helmikuuta 2013

Kalsaripainia ja kuristuksia selästä

Tää on hei isojen ja hikisten miesten hommaa. Siis vähisä vaatteisa kiikkua toisen seläsä ja jalat punottuna lanteita puristaen toisen sylisä. Halata takkaapäin korva vasten korvaa, tuntea karhia parransänki ommaa vasten ja kuunnela miten toinen huohottaa niinku ahetun kasin ilmaottoaukko ku painaa laattaa lattiaan ja pata nostaa kiekkaa... Ja nyt muuten puhutaan kuristamisesta! On se vaan niin nättiä. Juoksu ja temppulämmöt ja siitä päivän agendaan. Kuristaminen selästä. Meitsi tykkää! Huukkipeliä ja otevariointeja, tehtävää parin kans samala tekun lomasa. Härmän kans rymisteltiin ja olihan se maukasta. Muutama uusi detsku Brunolta ja hyviä ajatuksen kertauksia tällä kertaa nogi-osastola. Lissää kaluja pakkiin pukupainiinki. Tosi kiva. Ite kerkesin tunnin jumpata ja kattoo tekut mut sitte piti livistää työleirile iltatuuriin..

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Kilipikonnaa ja koiran kusemista

Keskiviikon aamureeneihin oli kivasti tullu porukkaa painimaan heti seiskalta aamusta. Juoksulämmöt ja siitä temppuja samala. Tekuna kilipparista pellaamista. Kaardin palautusta ja kaverin ohittamista ku päältä ottaa kuristusta kiini. Tykkään pelata tuota positiota molempiin suuntiin ja sainki reeneistä palijon ihan uutta mietittävää sen suhteen. Yks jippo muistutti ihan koiran kusemisliikettä ja se pittää ottaa käyttöön heti ku paikkaa tullee..

Reenin vika vartti ja sparririnki. Kaveri piti voittaa enemmän ku kahen pisteen suorituksela. Otettiin härkä-Samin kans ja en ollu heti alusa herreilä ku pikkasen varroin nilikaa joten, alasviennilä mattoon alle ja siitä sitte rumba alako. Reilu kymppiminsa hierottiin eikä valamista tullu. Kaveri koitti ottaa selekää ja mä puokkasin, kaveri koitti ohittaa ja mä puokkasin. Tätä hierottiin koko aika. Sami pelas hyvin päälä eikä päässy ees testokääntään vaikka sain otteita kiini. Ollaan vissiin aika tasavahava pari kaikin puolin ja oli tosi huippu päästä testaan omia kikkoja alta ohituksen puolustamiseen sillon ku kaveri pellaa pisteseiftiä. Tikki-Miikkalta sain joskus hyviä tipsejä mieten jalat liikkuu alla ja hyvin on toiminu! Sami sanoki reenin jäläkeen et varo tekemästä mulle paikkoja ja varmisteli tuota kahta pistettä. Kisamiehen puhetta!

tiistai 5. helmikuuta 2013

Paistina kalsaripaineisa ja tunnin rollit puvula perrään

Tiistai oli toivua täynä, ainaki mulla. Nuitten olokapäitten takia jääny lukkopainit pelekästään leireilä tapahtuvaksi aktiviteetiksi. Ja viime aikoina on Klubin lukkariin ilimaantunu joka päiväle pukunujut ni voi olla ettei aika riitä lukkopainiin. Kuitenki itelä kimonon kans touhuaminen on mielekkäämpää mut kyllä lukkopainillaki painikilsoja tienataan aina ku kohale ossuu.. Nyt ku on hetken aikaa päälä työleiriltä keikkahommat ni aamutiimin kans pääse varmaan ottaan sitäki puolta enemmän. En siis todellakaan ollu vahavuusalueelani mut ei se ennään epämukavuusaluettakaan oo, mitä se oli vielä vuosi sitten Felipen leirilä. Tekemättömyys kuitenki näkkyy sparratesa. Tekniikoisa ei niinkään. No asiaan..

Kuuen minnuutin turbolämmöt, etunojapunnerrukset 20, vattat 20, teknikaaliständuppi 20, sprooli ja hyppy 20. Tätä niin monta kiekkaa ku ehti kuuesa minnuutisa. Ite kerkesin just kaks kiekkaa. Ihan ei voinu punnerruksia ja sprooleja kylymiltään ryskätä olokapäitten takia. Sivuhuomautuksena tähän. Ovat tosi hyväsä kunnosa. Lämpimänä ei tiiä mittään mut äkkinäisiä kuormituksia en uskalla kylymänä vielä tehhä. Pitkä ja kivinen tie on olluki. Loka-marraskuunvaihteesa 2011 sattu onnettomuus ja kävivät pois paikaltaan. Sillon piirikunnan paras spesialisti sano, et alle puolentoista vuojen ei kukkaan puukkotohtori ota ees vastaan, joten särkylääkkeilä pittää tehhä et säilyy täyet liikeraat. Pitkä, tuskanen ja louhikkoinen on ollu taistelijan tie. Lähestulukoon ennen joka reenejä on sitä kuuluisaa kuussatasta saanu popsia. Ei o ollu kivvaa mut nyt näyttäs sille et alakaa olla siinä kunnosa ettei tarvii mennää puukole. Iliman alakutaipaleen apuja, jotka napsu makiasti LohiJiiltä ja PSH:lta en varmaan ois saanu huollettua ja jumpattua niitä tähän kuntoon. Isot kiitokset ja arvostukset pojile!

Tekuna kateltiin saidista jujija ja pyörittiin sen ympärilä evoluutiomaisesti reenin ajan. Ja teemala niin kisaat ku reenaat. Eli vauhtitekua oli palijon. Jukkiksen ja Kimblen kans kolomestaan pyöritettiin ommaa rinkiä ja vaihteltiin järkkää. Kiva oli tehhä poikien kans. Sparreisa jätkät saalisti mua ja en oikeen saanu rytmistä kiini missään vaiheesa. Kuitenki kivasti ottivat selekiästi vähän kevyemmin, ku en o palijoo paininu iliman pukua.

Välipalakkari naamariin ja pikkupuolele kimonon kans painiin Arttuzinhon kans. Jujiteiro formerly noun äs Arturo. Tunteroinen rollattiin sillain ajatuksen kans ja hetkittäin pysähyttiin. Ite olliin aluksi päälä mut sit aattelin et ku oon reilusti isompi ni kattelen alta päin ja tiiän et pystyin koklaan tekuja ajatuksen kans. Mulla on ollu vaikeuksia ku lyhyempi kaveri yrittää ottaa selekää ni halusin koittaa onko siihen lääkkeitä löyettävisä. Tää kaveri on peto ku sen päästää selekään. Ei saa millään pois! Mukavaa oli ja kimono kastu märäksi, joten rolli teki tehtävänsä. Makia!

maanantai 4. helmikuuta 2013

Vauhtitekniikkaa ja sonnien mylyvintää

Työleirin keikkahommelit alako ja kohtuu hyvin pystyy järjestelemään logistiset ratkasut ja aikataulut reeninkien suhteen. Ei ihan kaikki vuorot selevilä mut viikon päästä tiietään lissää. Tännään se sitten alako, Brunon ensimmäinen yksin vetämä kansainvälinen seminaari ja meilä Klubila. Nättiä! Suoraan lämpöjutut lähettiin tekun kautta liikkeele. Saman henkistä meininkiä ku aiemmin ja siihen tuttua jatkua eli kuristusta selästä. Makiaa, meitsi rakastaa kuristamista! Pietron kans katottiin tekuja läpi ja oppia sateli siltäki osin ja taatusti tuli hiottua pienetki yksityiskohat kohilleen.. Alakupositiosa oli itelä hakemista mut toinen jakso opastaa mua ja olipa ilimeki sitte sen näkönen ku lopulta sain nivusiin visious venytyksen Pietrole aikaseksi... Aah. Kuristuksiin tuli roppakaupala hyviä yksityiskohtia ja lopuksi tehtiin päivän teku sitte ultraspiidmodela. Oli tosi haastavaa. Viesti oli, niin kisaat ku reenaat. Oss.

Sparreisa kolomen porukat 3+3 jaksotuksela mentiin. Mulle ryhymään Härmä ja pitkä-Jakke. Kumpiki sonni ittiä raamikkaampi ni mikä sen mukavampaa oli käyä mylyvimään niitten kans. Oman pelin lopetuksia löyty ja aktiivista puolustamista oli itelä. Se oli päivän suunnitelema, et sais puokkuja kuntoon ku taatusti on lihhaa päälä mitä tuuppia.. Yks virhe kävi ku sukelsin liian ahanaasti Härmän alle ja sai lopulta kaivetuttua mulle amerikaanon... No virheistä oppii.

Taas oli huppari päälä takin alla ja se näyttää auttavan saamaan roppaa lämpimäksi sparreja varten. Mulla on ollu ongelmaa ku on joutunu lähtee liian kylymänä painiin ja toisaalta lähteepä nesteet hyvin liikkeele sillain. Samala tyylilä jatketaan vaikka kuittailua sateliki. Karavaani kulukee ja koirat haukkuu vai mitä niitä nyt oli.. :D Paino on juminut nyt paikalleen hetkeksi, sammaa tekkee aina. Rasvat on tirissy kuitenki niin et ihan pian pääsee rikkoon taas uuen luvun kymmenyksiä, yks kymmenys erottaa.. Huomena iltaan lukkipaini vuorole!

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Säpäkkä sunnuntai

Kisatiimin paliksen kautta päivän epistolan kimppuun. Mahti-T löi tahtia. Itelä lisävarusteina huppari ja vilkkikset ni alakaa ropisto lämpiään ja nesteet lähtee liikkeele. Alakuun sykkeet ylös ja sitte krokotiilimiestä ja mittarimatua jatkoksi. Sitte parihommana sinkkua kumpaaki jalakaan vuoron perrään.. Sain pariksi vaitbeltto Sotkamo-Henkan. Näytin mallia miten mennään palluumatkat rivakasti takas ja pietään syykkeet ylyhäälä. Semmosta perustason työettiikkameininkiä. Matosa rillattiin jatkoksi polovien prässäystä silleen et toinen käsi pittää kaveria laipasta paikallaan ja toinen ajjaa puntista polovia mattoon. Parikytä toistua ja jokatoinen laskettiin, siis vaihtavaa ei. Hapotti takareiskat makkeimmilleen! Viiminen lämpörilli oli patskuutti vai mikä floppi tuo on? Lukijapalstalta löytynee parempaa viisautta tohon. Mut joka tappauksesa ihan mun juttu. Eli toisela käelä ylläältä laipasta kii ja toisela puntista poloven kohilta. Sitte jengala pompataan niin maan... kaverin ihole kylykeen. Ja ohan se vaan maukasta päästä roitaseen oma ruho kaverin pääle ja ländätä sopivasti paineela. Alla kuulu parahus jos toinenki. Osupa kohilleen ainaki.

Tekuna eväsrepusta löyty vanikkaa sinkkuhalfiin ja tuli taas itele niin pääle ku alleki ahaa-elämyksiä. Hyviä detskuja ja pikkasen uuttaki juttua. Tykkäsin, kiitos! :) Puolisen tuntia ehittiin ottaa sitte tehtävää ja siinä vaiheesa sai huppari lähtiä. Olipa makia olo. Ihan niinko nuori pajuvitsa. Alta pari selänottua ja yhen kerran nilikkalukon melekein sain kaivettua. Päältä hyviä ohituksia ja asiallista tekemistä. Jatkoin taas uusien juttujen kokkeilua ja nyt meni paremmin. Vaikka sillä ei salila ja reenikavereitten kesken o mittään väliä. Niinku Bruno sano perjantaina Raahesa, et oma akatemia on oppimista ei voittamista varten. Ni itele oli hyvä huomata et alta taisin saaha hopiaa vaan Tikki-Miikkalta, jonka kans oli mahtavaa skrämplee ja transitiota pitkän kaavan kautta ja päältä pääsin ohi reilusti yli puolet yrityksistä. No nyt oltiinki oman tekemisen ytimesä, joten sepä siitä...

Reenin jäläkeen venyt ja Mahti-Tn ja Kimblen kans kävin läpi vähän omia reenimetodijuttuja. Sain pojilta palijon hyviä vinkkejä. Kiitos! Sitte loppuun Mahti-T kaivo ompun repusta matole auki, mä pähkinät ja marjat omasta laukusta. Katottiin kolomestaan Demianin matsi ja veettiin luomuevväitä. Kivvaa!

lauantai 2. helmikuuta 2013

Aamupäivän nujut

Aamusta silimät ristisä liikenteeseen. Se oli tanssikengät vaihettava kimonoon ja palattava perusasioitten äärele. Ei auta, no jujiteirosta on moneksi... Pikkupuolen rento tunnelma ja Pietron tekniikkaklinikka. Pariksi sattu Rollo-Aksu ja onneks mies on niitä salin kevveimpiä kavereita. Alakuun nimittäin lämpöinä niionpeli-surfausta puolelta toisele ja oli muuten pakki sen verran hellänä eilisestä alakujumpasta et teki tiukkaa vaik mies oli kevyt päälä. Sitte juji mauntista puolelta toisele lämpönä ja siitä perhosviippipelin kimppuun. Tekuna kateltiin siis sviippiä perhosesta ja siittä maunttaus sekä puokut ja vasta puokut tohon sviippiin. Hyvvää settiä.

Sparreisa erät Pietron ja Brunon kans. Pietro tippas hyvän uuen kripien ja halffipeli sai täysin eri elämän sen myötä. Siis yks ote, huhhuh! Pietro laski mut reverse halfiin pääle ja siitä taisteltiin sitte tosissaan. Pääsin ohi ihan lopusa, taas vinkin jäläkeen. Valeu! Brunon kans sain jo liikettäki aikaseksi tännään. Koitin antaa prässiä mut alta tuli pois ja käänsi toisin päin. Näytti mulle miten prässätään ja päälä ajetaan kaveria. Ainaki toisela meistä oli hauskaa, ku se laitto kaikki 82 kilua mun pääle ja se tuntu siltä ku siinä ois ollu tuhannen kilon kontti. Ei liikkunu mihinkään vaik kuin puskin. Naureskeli vaan ;) Sitte rupes tulleen liikettä ja se yritti mauntata, puokkasin minkä ehin ja pumppasin alla liikettä. Pari kertaa koitti hakia nortsautin kiinni ja niitata mut sillä mattoon. Halus varmaan vaan merkkaila ja kattua mitä teen. Sain kiskottua molemmilla kerroila pään pois mut niskat meni kyllä kohtuuen nimesä jummiin siittä. Lopusa vielä uus prässi mun pääle. Palijon oppia kontrollista ja prässistä. Koitin miettiä aina Brunon painonjakua ku se läsötti mun päälä..

Venyttelemään laiale ja katteleen junnureenejä misä silimäterä oli asiala. Kävin painiin sen ja yhen toisen pikkujujiteiron kans et tuli tasapareja. Oli hyvin liikuttava hetki ku junnureenien lopusa tehtiin Klubila historiaa. Bruno jako ensimmäiset natsat kolomele pikkujujiteirole vyön päähän ja yks sattu olemaan silimäterä. Loppuun jäätin vielä sen kans kyytiä ootellesa painimaan sellanen parikyt minnuuttia. Kovasti on tullu kehitystä ja rauhallisuutta tekemiseen. Vartalon hallinta on parantunu ja tekniikkaaki on muistiin jääny. Arvokasta tekemistä tuo junnuhomma, siitä Nikinhole ja Jankyle isot rispektit. Äijät jaksaa tehhä pyytetöntä työtä omien reenien ohela ja tuloksia näkkyy jo.. :)

perjantai 1. helmikuuta 2013

Raahesa

Raahen keikka Brunon ja Jukkiksen kans. Paikala Klubin raahelaislegioonasta semmonen parikymmentä sonnia. Alakuun ringisä sykkeet ylös normisti, sitte ukemit, jokiravut vai mitä katkiksia ne on ku mennee etteenkipäin ja sitte olan yli kieppumiset. Sen jäläkeen alako hauskuus! Mestarin opastuksela jokkainen vuorollaan keksi vattalihasliikkeen ja siitä parikytä toistua, sai olla samojaki. Jaku ringisä oli siis sellanen parikyt jujiteiroo ni elon laskuopila saahaan nelisen sattaa toistua, eikä siinä montaa minnuuttia tota ihimetelty. Lopusa tuskin kettään nauratti, sen verran piimitti pakkia ja sai vettää happia hyvin taiten että sai olon tasottuun.

Tekuna sammaa, ku Klubila oli ollu maanantaina, mikä itele kiva ku en sillo vielä päässy maistaan. Eli spaideria monila maistuila ja loppuun lopetusta.. Jajun kans rillattiin ja kateltiin detskuja kohilleen. Jokku onnistu helepommin ja jokku ei. Loppuun 5 minnuuttia sellasta flow w/ the go rollia, eli palijo liikettä ja ei lopetuksia. Muuten ei sparrattu. Passas mulle tosi hyvin ko välilä on ihan hyvä vaan rillata palijon ja toisinaan sitte sparrata kovvaa.. Madonnan kautta kotia.